Tunnelmallisia ja tuoksuvia jouluvalmisteluja

Päätin, että syystä että meillä ei ole koskaan aiemmin ollut joulukuusta (siis juhalla ja mulla) ja koska täällä ei muuten ole joulutunnelmaa, kuten kotimaassa tähän aikaan, koristelemme kuusen jo heti alkukuusta. Tälläkertaa ehkä mulle epätypillisellä tavalla, olin kaukaa viisas: pistin kuopion nettikirppariin ilmoituksen kesällä, että halutaan ostaa joulukuusi. Ilmoituksia tuli ihan useampi ja käytiin katsomassa yhtä ja se lähtikin sitten heti matkaan :) Muut joulukoristeet valoineen ostettiin hyvistä aleista joskus keväällä kun tiedettiin, että tänne ollaan ehkä tulossa. Ja kyllä kannatti! Joulukuusi valoineen tuo ihanan jouluisen tunnelman, kun sitä ei oikein missään muussa muodossa ole. No, toki joulumusiikki on hyvä apu ja kynttilät, mutta täällä kynttilän merkitys on lähinnä se, että niistä on apua iltaisin jos sähköt on poikki. 

Kuusen koristelua. 

Valmista tuli! (Tuo ilmastointilaite melkeen varastaa shown...)

Pitihän niitä pipareitakin leipoa, kun ei ole aiemmin koskaan tullut tehtyä. Ajattelin, että kiva leipoa Kevinin kanssa, mutta taisin vähän yliarvioida hänen ikänsä ;) Kyllähän Kevin kovasti "leipoi", mutta täysin omia möykkyjään. Ilmeisesti hän oli kuitenkin tyytyväinen tuotoksiinsa, koska vähäväliä kuului suusta "oijoijoii". 

Nämä oli äidin tekemiä ;)

Tansaniassa ollessani leivoin niitä joulutorttuja ihan alusta asti. En siis hakenut pakastealtaasta voitaikinaa, kuten Suomessa tehdään, vaan väänsin omin pikku kätösin alusta asti luumuhilloon asti (jonka myös tein kuivatuista luumuista). Silloin päätin, että tähän hommaan en enää ryhdy. Enkä tosiaan aio ryhtyä. Tänä jouluna ei syödä joulutorttuja. 

Lauantaina oli meidän koulun eli SCDP:n (Slum Community Development Project) joulujuhla, tai päätösjuhla ehkä enemmänkin, sillä ei siellä mitään jouluaiheista ohjelmaa ollut. Oppilaat esittivät hienoja laulu- ja tanssiesityksiä. Ihmettelinkin, kuinka reippaita, rohkeita ja taitavia lapset täällä ovat. Tuskin slummilapset ovat käyneet millään tanssitunneilla... mutta tosi hienosti liikehtivät ja muistivat koreografiat! 

Suomalaiset on tietysti aina ajallaan... ja jotku ei kysy paikkaa tai aikaa...

Juhlan alku tietysti venähti reippaasti siitä milloin sen olisi pitänyt ohjelman mukaan alkaa, niimpä Kevin huomas tilaisuutensa tulleen ja kävi tanssimassa ja soittamassa tyypillistä ilmakitaraa odottavalle yleisölle. Meinas olla jo vaikea saada häntä pois sieltä edestä. Taitaa poika rakastaa huomiota, jota täällä kyllä ainakin saa!! Ohjelma ei tuntunut häntä paljoa kiinnostavan ja ajatteli varmaan mielessään, että hällä ois ollut jotakin parempaa, kun sinne eteen olisi pitänyt vaan päästä. 

Kevin viihtyy yleensä huomion keskipisteenä.

Yleisöä

Kuka ei kuulu joukkoon?

Lahjat kuuluu täällä kans asiaan ja aina kun on jokin "syy" niin lahjoja annetaan. Meitäkin muistettiin ja   wife of Juha sai kivan sängynpeiton ja son of Juha sai:

ihanan pehmoapinan! 

Tällä hitaalla netillä näiden kuvien lataamiseen saa varata melkeen päivän... joten tämä päivä loppuu nyt. On nukkumaanmenoaika.