Hyvää huomenta!

Viimeksi oltiin ystäväni Rebekan syntymäpäiväjuhlilla. Sunnuntaina oli mun ensimmäiset synttärit. Täytin yhden vuoden. Melkosta vauhtia se vuosi meni, vaikka paljonhan siihen on mahtunut ja kuvista päätellen mä oon ainakin muuttunut ja kasvanut paljon. Äiti ja isi ei oo kyllä muuttunut juurikaan vuoden aikana. Äiti on kyllä oppinut vähän mun ruokamausta, eikä tyrkytä sitä puuroa enää joka päivä.

Mutta niistä juhlista. Vietettiin niitä siellä Rebekan kotona, kun meillä ei ole enää kotia. Asutaan välillä mökillä, välillä Helsingissä ja nyt täällä Kuopiossa mummilla. Oltiinpa viikon verran asuntovaunun asukkejakin. Että on mullakin ollut kestämistä, kun ei ole ollut omia leluja, joilla leikkiä. Ainiin ja käytiin siellä kuumassa paikassakin jonne mentiin lentokoneella! Voin kertoa siitä lisää hieman myöhemmin. Äiti oli leiponut mulle mansikkakakkua, jota sain maistaa. Tykkäsin kovasti, mutta en malttanut syödä paljoa kun halusin leikkimään uusilla leluilla. Mun juhlissa oli aika paljon lapsia, isompia ja pienempiä. Jotku söi vielä tuttia. Sitten oli niitä aikuisia, varmaan niiden vanhempia. Jokainen toi mulle jotakin, niinku lahjan, mutta en ymmärrä miksi ne oli kääritty paperiin, kun en nähnyt heti mitä niissä oli ja ne oli vähän vaikeita avata. Toisaalta ne paperit oli kivan rapisevia.

Rebekka auttoi mua avaamaan paketteja kun sillä oli jo kokemusta niistä.

Sain maistaa ekaa kertaa kakkua - aitoa mansikkakakkua. Tykkäsin! Niin ja sain melkeen pusun ;)

Äiti ja mä

Olen aika lähellä kävelyä jo. Täytyisi kai vaan uskaltaa ja antaa mennä. 

Ollaan nyt oltu täällä Kuopiossa juhannuksesta lähtien. Tässä on kiva leikkipaikka ihan heti kun astuu ulos. Ollaan Eila-mumminja äidn ja isin kanssa käyty paljon leikkimässä. Vaikka tykkään kovasti hiekkaleikeistä, kiikkumisesta ja liukumäestä, niin parasta on se, kun saa seurata muiden (isompien) lasten leikkejä. Ne osaa jo vaikka mitä!

Tämä oli kesäkuun loppupuolella ja kato mikä varustus mulla! Oli varmaan sukkahousutki ja silti ei voinut olla kauan ulkona kun kädet tuli niin kylmiksi. 

Kun on pieni, mahtuu vaikka koriin!

Niin, lupasin kertoa siitä matkasta. Sinne mentiin lentokoneella ja matka kesti tosi kauan, siksi nukuin osan matkasta. Hereillä ollessa leikin siinä ainoassa pienessä tilassa, jossa pystyi jotakin leikkimään ja siinäkin oli isin ja äitin jalat tiellä. 

Tässä on se työpaikka eli koulu, missä isi ja äiti on töissä sitten. Äiti on kyllä luvannut huolehtia minustakin, joten ei varmaan niin usein pääse työpaikalla käymään.

Tässä mä ja Casta luetaan. 

Näitä kolmipyöräsiä siellä riitti!

Uskotko nyt? Jokunen muukin oli liikenteessä...

Äiti hurahti näihin pyöriin ;)

Käytiin äitin kanssa puistossa. Siellä oli kyllä tosi kuuma!

Sit yhet naiset nappas mut mukaansa... ne oli ihan innoissaan musta. Ihan kuin eivät olis ennen nähneet lasta, vaikka mä kyllä näin muitakin.

Olihan se tyttö kyllä ihan nätti... 

Roskat käydään läpi aika tarkasti...

Tämmönen herkkupaikka siellä kans oli. Ainakin äiti näytti olevan innoissaan :)

Nam nam

Noni, enskertaan! :)

Hiphei!

Olen pannut merkille, että lumi on alkanut sulaa ja maisema on muuttunut aika rumaksi. Äiti ilostuu kauheesti kun aurinko paistaa. Tulee kuulemma kesä. Mä en ymmärrä mitä se kesä on, mutta kuulemma olen syntynyt silloin.

Mulle kuuluu hyvää, jos sitä mietit? Olen oppinut konttaamaan noin viikko sitten ja nyt sitä mennään eikä luututa enää lattioita. Olin viime viikolla leikkimässä Rebekan luona ja oli niin mukavaa siellä, että taisin ihan vahingossa kontata pieniä matkoja.  Siinä saikin vauhtia pitää yllä, että sen tytön perässä pysy. Siitä se sitten lähti. Pari hammastakin mulla jo on ja voin kertoo kokemuksesta, että helpottaa aika lailla syömistä! Ruokahalut ne kyllä eka vei, mutta sitten kun tulivat takaisin niin hampaat onkin ollut kovassa käytössä. Hampaista huolimatta oon enemmän maitopoikia. Oon kuullu äitin puhuvan isille, että olis kyllä aika alkaa vähentämään mun maidon juontia. Ite oon eri mieltä. Maitohuikka janoon tai nälkään tekee niin hyvää! Sitäpaitsi saunassaki on niin kätevää ku on aina saunajuomaa, puhumattakaa reissuista ku äitillä jäis kuitenki mun eväät kotiin...

Pari viikkoo sitte piti kiirettä. Oli juhlia juhlan perään. Eka oli joku nimijuhla, jossa yks Eva-Maria sai nimen. Siis tä? mikähän se oli sit muka ennen? No joka tapauksessa se nukku tosi paljon, joka on aika epäkohteliasta mun mielestä omissa juhlissa. En ehtiny siis jutella sen kaa enkä kysyy mistä leluista se tykkää. Oisin kyllä voinu pari sanaa vaihtaa rusinoiden merkeissä, mutta ehkä joku toinen kerta.

Tässä kävin sanoo moikat. Hups, taisin sanoo väärälle tyypille...

Mulla on nykyään tää rusinapaketti mukana vähän jokapaikassa. Kaiken varalta. 

Sitte oli Repen synttärit. Se täytti 1 -vuotta. Oli kyllä kivat pirskeet. Harmi vaan ku se ehti jo muuttaa pois.  Aika epäreilua sinänsä, että kuulin vasta tänään siitä! En ehtiny ees sanoo heippa. Vilkutin kyllä sille kotoa. Äiti sano, että me nähään taas kesällä. Eli ilmeisesti sitä kesää kannattaa odottaa?

Tässä on siis se Repe josta aina puhun...

Sori kuvan laatu. Tarkkuutta äiti, tarkkuutta! 

Tässäki vielä me ja meidän mutsit.

Oon alottanu uuden harrastuksen; kiikkumisen. Se on tosi rentouttavaa puuhaa! Tykkään kovista vauhdeista, mutta myös hiljanen keinutus on mukavaa. Samalla voi kattoo ohi kulkeiva autoja. Niitä ei mee kyllä kovin paljoa, että ehtii mietiskellä kaikenlaista myös. 

Oli kelit kohillaan!

Muskari (virallinen) loppui tällä viikolla (äitin kitarakerholle ei sen sijaan näy loppua...) ja huomenna on viiminen uintikertakin. Ainakin siinä uimaryhmässä. Äiti kyllä lupaili, että käytäis uimassa kuitenkin vielä. Mulla on vaan pieni ongelma. Nimittäin mun uikkarit jäi vuokatin kylpylään ja nyt mulla on vaan liian pienet ja liian suuret uikkarit. Kumpiakohan kannattais käyttää? Pienet puristaa ja suuret on vaarassa tippua.

Uusia harrastuksia siis tulee vanhojen tilalle.

Nuo puhuu kokoajan muutosta. Mitähän siitä pitäisi ajatella? Kauheesti on vielä ainakin sanoja joita en ymmärrä. Mutta äiti sanoi että kesällä lomaillaan muissa maisemissa. Miltähän se loma sitten tuntuu? Mulla on ainakin kiirettä pitänyt aamusta iltaan... äitin perässäkin saa ravata jatkuvasti kun se ei sitten millään pysy paikallaan! Taitaa olla vähän levoton tyyppi. Ensin se istahtaa leikkimään mun kaa ja kohta se on jo poissa. Helppohan sen on ku ei tarvi kontata.


Mä oon aika innokas siivooja... Ainakin mitä tähän laitteeseen tulee. Missä hurina, siellä minäkin!

Mä voin huolehtii johdosta...

ja ohjata! (ps. tällä puolella härveliä ei tuu niin hiki ku on se ilmastointi)

Tätä ei kannata siivota. Mä keksin parempaaki tekemistä.

Oon innostunu aika paljon lukemisesta. Aina ei oikein osaa päättää mistä alottais. Meidän hyllyistä ei kyllä löydy paljoakaan mielenkiintosta. En tajua miten noi jaksaa kattella pelkkää kirjotusta...

Sain mun ekat legot. Näistä saa tehtyä eläimiä. Joku muu saa kuitenkin rakentaa, mä oon parempi purkamaan.

Mä oon selkeesti taivaan lahja! (vaikka ite sanonki ;)

Kuvia minusta

Vanhempani ovat semmosia köllöttelijöitä aamuisin. Varsinkin isi viihtyy sängyssä ja minutkin saa pidettyä  siellä aika hyvin jos on viihdykettä :)

Pidän kengistä, sillä niissä on kaikissa eri haju ja maku. 

Tässä nousin ekaa kertaa seisomaan tukea vasten ;) 

Ulkoillaan päivittäin äidin kanssa. Yleensä minä matkaan rattaissa tai pulkassa. 

Rebekka -kaveri kävi saunomassa. Kylvettiin saunan lauteilla. Saunominen ja kylpeminen on kyllä mukavaa puuhaa! 

Kitaransoiton kun alottaa pienenä, niin tulee taitavaksi :)

Heikunkeikun!

Voi kaameus, ketä tästä syyttäisi ettei ole blogia päivitetty!? Varmaan se on molempien syy, sillä siitä lähtien kun minä aloin syömään, äitillä on mennyt paljon enemmän aikaa siivoomiseen. Olen kuulemma jonkin sortin sottapytty. Tosin ei kaikki sotku ole mun vika, sillä olen kuullut äidin motkottavan isille, eli sekin sotkee. Onneksi on äiti, joka siivoaa. Vaikka mun puolesta ei tarvitsisi aina siivota ruokia lattialta, koska silloin mun on paljon helpompi syödä sieltä kun on nälkä tai satun ohi kulkemaan.

Viimeksi kun kirjoittelin taisin olla vielä melkoinen vauva. Nyt osaan jo vaikka mitä! Ryömin esimerkiksi aika vauhtia paikasta toiseen. Lempipaikkojani ovat mm. kitaranurkkaus, jossa siis käyn soittamassa kitaraa, kaikki sähköjohdot, joita voi imeskellä ja hyllyt, joista saan vedettyä tavaraa ulos. Olisi tosi kiva osata jo nousta, niin ylettyisin enemmän mielenkiintoisiin paikkoihin.

No syömisestä sen verran, että mähän siis syön ihan ite. Lusikkaan en muuten koske muuta kuin leikkimielessä tai jos siinä on marja kyydissä. Äiti koittaa tuputtaa muutakin mössöä lusikalla, mutta mä syön mieluummin ite. Eihän niitäkään kukaan syötä... ja äidin vika kun opetti mut syömään ite. Se on paljon kivempaa ja saa syödä just niin paljon kuin haluaa, mitä haluaa ja omassa tahdissa. Lempiruokiani ovat maidon lisäksi appelsiini, päärynä, marjat, jauhelihatikut, leipä, tomaatti ja maissinaksut, joita saan kyllä enimmäkseen reissussa. (Miksiköhän??)  Porkkanaa ja perunaa se usein mulle tuputtaa, mutta niitä syön vaihtelevalla ruokahalulla.

Marjat maistuu ja se näkyy! :)

Uimakoulussa olen kehittynyt jo melkoiseksi sukeltelijaksi. Voin koittaa laittaa videon viime kertaisesta uintireissusta. En pelkää vettä ollenkaan ja sukellan aika pitkiä matkoja jo. Äiti on sanonut, että pääsen ensiviikolla (en kyllä yhtään ymmärrä sitä sanaa) kylpylään uimaan. En tiedä mikä se kylpyläkään on, koska en ole tainnut ennen käydä, mutta mikäli äitin sanaan on luottamista, se on joku kiva paikka, jossa saa uida. Nään myös mummua ja vaaria, joka on kivaa, koska viimeksi ollaan nähty jouluna. Kiva päästä näyttämään kaikkia uusia taitoja. Osaan myös pyörittää päätäni sivusuunnassa. Äiti sanoo aika usein "ei" ja tekee niin...miksiköhän? minusta se on hauskaa! No tässä kuitenkin yksi sukelluksistani :)

Lasten altaassa kävin vielä leikkimässä ennen saunaa :)

Ainiin, mullahan oli eka keikkakin tiistaina! Mummoja oltiin viihdyttämässä muskarin kanssa ja tuntuhan noi viihtyvän. Kukaan ei lähteny kesken pois. 

Mitä tehdään yhdessä kaikki.... tässä vilkutetaan

Äitii! Syliin!

Ystävänpäivänä käytiin mun ystävien Rebekan ja Veetin kanssa kahvilassa hengaamassa ja napostelemassa. Vähän meinas olla rasittavaa kolmen naisen kanssa ku ne kokoajan höösäs jotaki. Sinne kahvilaan pitäs kyllä hommata vielä yks syöttötuoli, ku ei niillä ollut kuin kaks. Repe joutu sit istuu tai paremminki seisoon sillä nahkapenkillä et se yletty pöydälle. Että kiitos ja anteeks vaan sinne Satumaahan! Noita kuvassa olevia suklaita äiti tekee aika usein ku on kuulemma niin terveellistä herkkua! Maistuis varmaan mullekin...

Tämä oli kiva leikki. Äiti repi sanomalehtee, mä nauroin ja leikin silpulla :)

Äiti lähetäänkö jo päikkäreille?

Nuku hyvin, kulta <3