lauantai 27. syyskuuta 2014

Alexin ekat synttärit

Tänään juhlittiin meidän ihanaa iloista Alexia. Koko viikon suunnittelin mielessäni juhlia. Mitä tarjoillaan, miten koristellaan kotia, millainen kakku? Meinasi olla vaikea keksiä jotain kakkua, jonka voisi toteuttaa täällä. Juustokakkua ajattelin ensin, mutta halusin kuitenkin tehdä vähän juhlavamman, joten valitsin tehdä täytekakun. Kovin montaa en ole elämässäni niitä tainnut tehdä, kun en meinannut millään keksiä mitä sinne väliin tulisi. Sitten sain hyvän suklaamousse -reseptin ja kinuskikissan blogista etsin kakkupohjan ohjeen. Äitini ihmetteli kesällä kun järkkäiltiin Kevinin synttäreitä ja minä etsiskelin reseptejä, että kuinka sitä alkaa kokeilemaan jotain uutta juhliin. Eikö olisi turvallisempaa mennä jollakin mitä on jo ehtinyt kokeilemaan ja hyväksi havaitsemaan? No, ei huvita tehdä koekakkua ihan vaan nähdäkseen onko se hyvä vai ei. Kuka senkin jaksais syödä. Ja jos ainekset on hyviä, tuskin kovin pahasti voi mennä pieleen. Täällä ei ihan kaikkia tarvikkeita ole tarjolla, joten se on mentävä niillä mitä löytyy. Toki se on aina riski, mutta oon todennut, että entuudestaan tutuillakin resepteillä osaan mokata, joten kait ne mahdollisuudet on yhtä suuret uudella? ;)

Tein osan leipomuksista jo edellisenä päivänä, kuten kakkupohjan ja täytteen. Mulla taitaa olla jokin taipumus soveltamiseen ja reseptien muutteluun ja niin tälläkin kertaa JOUDUIN turvautumaan siihen "taitoon". Kerma ei nimittäin ottanut vispaantuakseen. Ei edes toinen kerma, joka oli eri merkkiä. Meinasi jo hiki tulla kun mietin että mitäs tässä nyt. Kellokin oli jo melkeen puolen yön. Sitten keksin suomesta tuomani vaniljakastikepussit ja heitin lötkön, hieman vatkaantuneen kerman joukkoon vähän vaniljajauhetta ja kas - sehän paksuuntu, vähän liikaakin. Lisäsin siis kermaa. Se oli kuin kiisselin ohentamista, mutta toimi :) Lisäsin tuorejuuston ja suklaat ja avot - siinä oli hyvä täyte! Päälle tein toisen valkosuklaasta. Pohjan reseptillä olis pitänyt tulla kolme kerrosta sitä kakkupohjaa, mutta mä sain vaan kaks ja ei kyllä haitannut ollenkaan. Kakku oli vaan matalampi.



Tämmönen siitä sitten tuli. Makukin oli aikasta miellyttävä. (Huh.) 





Kakkua tarjoillaan sankarille, joka oli enemmän kiinnostunut maissistaan. Isoveli hoiti puhaltamisenki puolesta ;)


Mä kyllä nautin juhlien järjestämisestä silloin kun saa tehdä sitä tärkeille ihmisille ja laittaa luovuutta kehiin. Tällä kertaa kävi niin, että muutamista visioista kuoriutu aika pelkistetty koristelu, johon löysin materiaalit lähes kokonaan kotoa. Oli vähän Adidaksen mustaa paperipussia, ruskeita ja mintunvihreitä paperipusseja, sekä valkoista paperia, joista leikkelin kuvioita ja juutti naruja. Lisäks hommasin vaan ilmapalloja.  Vähän vaikea oli ripustaa mitään kun ei viitti naulaa/ruuvia ruuvata seinään koristeita varten. Muutenhan meillä ei paljon mitään vielä seinillä ole. 

Täällä on kiva kauppa, Party Hunters, josta saa kaikenlaista tavaraa eri teemajuhliin. Siellä saattais ihan innostua vaikka. Samaisessa paikassa saatiin kivoja ilmapalloja ja heliumia (tai vastaavaa) muutamiin palloihin, joiden kanssa olis tarkotus ottaa muutama kuva. Ehkä huomenna jo (enneku pallot laskeutuu maanpinnalle).

















Koko aikuisjengi

Ja lapset

Shannon saa perinteistä suomalaista hierontaa ;)



Meiltä näkyy ihanasti auringonlasku. Tämä kämppä on ihana valoisuudestaan.

Tässä vielä meidän ihana pikku mussukka, niin rakas temmeltäjä <3 p="">








3 kommenttia:

  1. Miten pojat voikaan olla noin samannäköisiä!!! :) Ihanaa juhlatunnelmaa! -Satu

    VastaaPoista
  2. Oih!! Aina ihana nähä kuvia sielt:)

    VastaaPoista
  3. Niin en osaa sanoa ite onko ne niin samannäkösiä.... itestä ehkä ei :) Tai joo sillon ku K oli ton ikänen ni oli tosi samannäkönen ku A nyt...

    VastaaPoista