perjantai 27. huhtikuuta 2012

Hiphei!

Olen pannut merkille, että lumi on alkanut sulaa ja maisema on muuttunut aika rumaksi. Äiti ilostuu kauheesti kun aurinko paistaa. Tulee kuulemma kesä. Mä en ymmärrä mitä se kesä on, mutta kuulemma olen syntynyt silloin.

Mulle kuuluu hyvää, jos sitä mietit? Olen oppinut konttaamaan noin viikko sitten ja nyt sitä mennään eikä luututa enää lattioita. Olin viime viikolla leikkimässä Rebekan luona ja oli niin mukavaa siellä, että taisin ihan vahingossa kontata pieniä matkoja.  Siinä saikin vauhtia pitää yllä, että sen tytön perässä pysy. Siitä se sitten lähti. Pari hammastakin mulla jo on ja voin kertoo kokemuksesta, että helpottaa aika lailla syömistä! Ruokahalut ne kyllä eka vei, mutta sitten kun tulivat takaisin niin hampaat onkin ollut kovassa käytössä. Hampaista huolimatta oon enemmän maitopoikia. Oon kuullu äitin puhuvan isille, että olis kyllä aika alkaa vähentämään mun maidon juontia. Ite oon eri mieltä. Maitohuikka janoon tai nälkään tekee niin hyvää! Sitäpaitsi saunassaki on niin kätevää ku on aina saunajuomaa, puhumattakaa reissuista ku äitillä jäis kuitenki mun eväät kotiin...

Pari viikkoo sitte piti kiirettä. Oli juhlia juhlan perään. Eka oli joku nimijuhla, jossa yks Eva-Maria sai nimen. Siis tä? mikähän se oli sit muka ennen? No joka tapauksessa se nukku tosi paljon, joka on aika epäkohteliasta mun mielestä omissa juhlissa. En ehtiny siis jutella sen kaa enkä kysyy mistä leluista se tykkää. Oisin kyllä voinu pari sanaa vaihtaa rusinoiden merkeissä, mutta ehkä joku toinen kerta.


Tässä kävin sanoo moikat. Hups, taisin sanoo väärälle tyypille...



Mulla on nykyään tää rusinapaketti mukana vähän jokapaikassa. Kaiken varalta. 



Sitte oli Repen synttärit. Se täytti 1 -vuotta. Oli kyllä kivat pirskeet. Harmi vaan ku se ehti jo muuttaa pois.  Aika epäreilua sinänsä, että kuulin vasta tänään siitä! En ehtiny ees sanoo heippa. Vilkutin kyllä sille kotoa. Äiti sano, että me nähään taas kesällä. Eli ilmeisesti sitä kesää kannattaa odottaa?


Tässä on siis se Repe josta aina puhun...


Sori kuvan laatu. Tarkkuutta äiti, tarkkuutta! 

Tässäki vielä me ja meidän mutsit.


Oon alottanu uuden harrastuksen; kiikkumisen. Se on tosi rentouttavaa puuhaa! Tykkään kovista vauhdeista, mutta myös hiljanen keinutus on mukavaa. Samalla voi kattoo ohi kulkeiva autoja. Niitä ei mee kyllä kovin paljoa, että ehtii mietiskellä kaikenlaista myös. 



Oli kelit kohillaan!



Muskari (virallinen) loppui tällä viikolla (äitin kitarakerholle ei sen sijaan näy loppua...) ja huomenna on viiminen uintikertakin. Ainakin siinä uimaryhmässä. Äiti kyllä lupaili, että käytäis uimassa kuitenkin vielä. Mulla on vaan pieni ongelma. Nimittäin mun uikkarit jäi vuokatin kylpylään ja nyt mulla on vaan liian pienet ja liian suuret uikkarit. Kumpiakohan kannattais käyttää? Pienet puristaa ja suuret on vaarassa tippua.

Uusia harrastuksia siis tulee vanhojen tilalle.

Nuo puhuu kokoajan muutosta. Mitähän siitä pitäisi ajatella? Kauheesti on vielä ainakin sanoja joita en ymmärrä. Mutta äiti sanoi että kesällä lomaillaan muissa maisemissa. Miltähän se loma sitten tuntuu? Mulla on ainakin kiirettä pitänyt aamusta iltaan... äitin perässäkin saa ravata jatkuvasti kun se ei sitten millään pysy paikallaan! Taitaa olla vähän levoton tyyppi. Ensin se istahtaa leikkimään mun kaa ja kohta se on jo poissa. Helppohan sen on ku ei tarvi kontata.


Mä oon aika innokas siivooja... Ainakin mitä tähän laitteeseen tulee. Missä hurina, siellä minäkin!

Mä voin huolehtii johdosta...


ja ohjata! (ps. tällä puolella härveliä ei tuu niin hiki ku on se ilmastointi)




Tätä ei kannata siivota. Mä keksin parempaaki tekemistä.



Oon innostunu aika paljon lukemisesta. Aina ei oikein osaa päättää mistä alottais. Meidän hyllyistä ei kyllä löydy paljoakaan mielenkiintosta. En tajua miten noi jaksaa kattella pelkkää kirjotusta...


Sain mun ekat legot. Näistä saa tehtyä eläimiä. Joku muu saa kuitenkin rakentaa, mä oon parempi purkamaan.



Mä oon selkeesti taivaan lahja! (vaikka ite sanonki ;)

























tiistai 13. maaliskuuta 2012

Kuvia minusta

Vanhempani ovat semmosia köllöttelijöitä aamuisin. Varsinkin isi viihtyy sängyssä ja minutkin saa pidettyä  siellä aika hyvin jos on viihdykettä :)


Pidän kengistä, sillä niissä on kaikissa eri haju ja maku. 

Tässä nousin ekaa kertaa seisomaan tukea vasten ;) 


Ulkoillaan päivittäin äidin kanssa. Yleensä minä matkaan rattaissa tai pulkassa. 


Rebekka -kaveri kävi saunomassa. Kylvettiin saunan lauteilla. Saunominen ja kylpeminen on kyllä mukavaa puuhaa! 



Kitaransoiton kun alottaa pienenä, niin tulee taitavaksi :)

torstai 23. helmikuuta 2012

Heikunkeikun!

Voi kaameus, ketä tästä syyttäisi ettei ole blogia päivitetty!? Varmaan se on molempien syy, sillä siitä lähtien kun minä aloin syömään, äitillä on mennyt paljon enemmän aikaa siivoomiseen. Olen kuulemma jonkin sortin sottapytty. Tosin ei kaikki sotku ole mun vika, sillä olen kuullut äidin motkottavan isille, eli sekin sotkee. Onneksi on äiti, joka siivoaa. Vaikka mun puolesta ei tarvitsisi aina siivota ruokia lattialta, koska silloin mun on paljon helpompi syödä sieltä kun on nälkä tai satun ohi kulkemaan.

Viimeksi kun kirjoittelin taisin olla vielä melkoinen vauva. Nyt osaan jo vaikka mitä! Ryömin esimerkiksi aika vauhtia paikasta toiseen. Lempipaikkojani ovat mm. kitaranurkkaus, jossa siis käyn soittamassa kitaraa, kaikki sähköjohdot, joita voi imeskellä ja hyllyt, joista saan vedettyä tavaraa ulos. Olisi tosi kiva osata jo nousta, niin ylettyisin enemmän mielenkiintoisiin paikkoihin.

No syömisestä sen verran, että mähän siis syön ihan ite. Lusikkaan en muuten koske muuta kuin leikkimielessä tai jos siinä on marja kyydissä. Äiti koittaa tuputtaa muutakin mössöä lusikalla, mutta mä syön mieluummin ite. Eihän niitäkään kukaan syötä... ja äidin vika kun opetti mut syömään ite. Se on paljon kivempaa ja saa syödä just niin paljon kuin haluaa, mitä haluaa ja omassa tahdissa. Lempiruokiani ovat maidon lisäksi appelsiini, päärynä, marjat, jauhelihatikut, leipä, tomaatti ja maissinaksut, joita saan kyllä enimmäkseen reissussa. (Miksiköhän??)  Porkkanaa ja perunaa se usein mulle tuputtaa, mutta niitä syön vaihtelevalla ruokahalulla.


Marjat maistuu ja se näkyy! :)




Uimakoulussa olen kehittynyt jo melkoiseksi sukeltelijaksi. Voin koittaa laittaa videon viime kertaisesta uintireissusta. En pelkää vettä ollenkaan ja sukellan aika pitkiä matkoja jo. Äiti on sanonut, että pääsen ensiviikolla (en kyllä yhtään ymmärrä sitä sanaa) kylpylään uimaan. En tiedä mikä se kylpyläkään on, koska en ole tainnut ennen käydä, mutta mikäli äitin sanaan on luottamista, se on joku kiva paikka, jossa saa uida. Nään myös mummua ja vaaria, joka on kivaa, koska viimeksi ollaan nähty jouluna. Kiva päästä näyttämään kaikkia uusia taitoja. Osaan myös pyörittää päätäni sivusuunnassa. Äiti sanoo aika usein "ei" ja tekee niin...miksiköhän? minusta se on hauskaa! No tässä kuitenkin yksi sukelluksistani :)



Lasten altaassa kävin vielä leikkimässä ennen saunaa :)


Ainiin, mullahan oli eka keikkakin tiistaina! Mummoja oltiin viihdyttämässä muskarin kanssa ja tuntuhan noi viihtyvän. Kukaan ei lähteny kesken pois. 

Mitä tehdään yhdessä kaikki.... tässä vilkutetaan


Äitii! Syliin!



Ystävänpäivänä käytiin mun ystävien Rebekan ja Veetin kanssa kahvilassa hengaamassa ja napostelemassa. Vähän meinas olla rasittavaa kolmen naisen kanssa ku ne kokoajan höösäs jotaki. Sinne kahvilaan pitäs kyllä hommata vielä yks syöttötuoli, ku ei niillä ollut kuin kaks. Repe joutu sit istuu tai paremminki seisoon sillä nahkapenkillä et se yletty pöydälle. Että kiitos ja anteeks vaan sinne Satumaahan! Noita kuvassa olevia suklaita äiti tekee aika usein ku on kuulemma niin terveellistä herkkua! Maistuis varmaan mullekin...


Tämä oli kiva leikki. Äiti repi sanomalehtee, mä nauroin ja leikin silpulla :)


Äiti lähetäänkö jo päikkäreille?


Nuku hyvin, kulta <3

lauantai 17. joulukuuta 2011

Tuoksuvaa Joulua!

Enkä nyt tarkoita kakkavaippoja, jotka meillä haisevat...
Joulukuu on mennyt nopeasti ja luntakin tuli. Se on ollut aika ihmeellistä, mutta vähän kyllä vaikeuttanut vaunuilla liikkumista. Joko se lumi on syypää tai sitten äiti on laiskistunut kun se ei oo vieny mua niin ahkerasti enää lenkille, vaan hyssyttää vaunuja vaan eestaas paikallaan. Luulee varmaan etten huomaa eroa, mutta huomaanhan mä. Ei se oikeastaan haittaa, koska nukahdan hyvin niinkin. Mä oon kasvanut taas ja painan jo melkeen 7 kiloa! pituutta oli 5 kk neuvolassa 63cm. Enhän mä varmaan kaupungin pisin poika oo, mut siihen nähden miten pienestä ponnistin, oon ihan hyvin edennyt. Aloitin jokin aika sitten vauvauinninki. Oon jo sukeltanu monta kertaa. Mitähän kaikkea mukavaa vielä on luvassa. Ensivuonna taidan jo siirtyä seuraavaan ryhmään kun täytän puoli vuotta.

Tässä uidaan isin kanssa kun muut ei ole tainneet vielä ehtiä altaaseen asti. 

Pikkujoulujakin on vietetty. Tämä kuva luokan pikkujouluista. ( Niin, vaikka en minä siellä luokassa ollutkaan...)

Tultiin käymään Helsingissä. Täällä on kyllä ihmeellistä. Niin paljon valoja ja ihmisiä ja ikkunoita, joita on kiva katsella. Minua aivan hymyilytti kun ekan kerran käveltiin kaupungilla. Mun annettiin istua vaunuissa silleen tuetusti niin näin paljon paremmin kaikkea! Olihan se välillä vähän raskasta kun piti monta tuntia olla jossain paikoissa, jossa oli paljon kauppoja ja tungosta. Toisaalta sain aina välillä käteeni jotain imeskeltävää (siis purulelun lisäks), niin jaksoin taas jonkin matkaa. Täällä on mahtavat vaipanvaihtotilatkin! ihan kunnon huoneet sohvineen ja mikroineen. Mä otan maidon kyllä mieluiten suoraan hanasta.

Joulu se tuntuu olevan kiireistä aikaa, kun niiden lahjojen perässä pitää ravata kaiket päivät. Mä en ainakaan vielä anna mitään lahjoja kun ei ole rahaakaan millä niitä ostaa. Piristän mielummin ihmisiä hymyilemällä niille! En mä itekään mitään tarvi ku äiti ja isi ostaa muutenki kaiken mitä mä tarviin. Äiti ainaki tuntuu ihan nauttivan kun se saa ostella mulle vaatteita sun muuta, ni en valita ;) Se tekeeki hyviä löytöjä kirppareilta.

Mulle tuli nuha tällä reissulla ni se on ollu aika kurjaa. Äiti kyllä niistää ja tuhisee yhtä lailla, että se ainaki tietää mitä on olla nuhanenä! Kaipa me ehitään kotonaki käydä ennenku taas lähetään joulun viettoon Kaustisen mummulaan. Multa ei tietenkään kysellä, mut vaan pakataan muun roinan kanssa autoon ja menoks.
Jouluposetusta


Ensi jouluna tälle muotille tulee muutakin käyttöä ;)


 
Hyvää Joulua kaikille!! t. Kevin ja vanhemmat

maanantai 24. lokakuuta 2011

Raikasta syksyä!

Voi veljet, että on kiirettä pitänyt. Tai mulla olisi kyllä ollut aikaa, mutta en ole saanut kirjoitusapua kun äitillä on ollut niin paljon muuta touhuttavaa. Mähän oon kohta jo neljä kuukautta vanha ja varmaan painan jotain kuusi kiloa. Hymyilen paljon ja jos on joku oikein hauska leikki niin saatanpa jopa nauraa. Sitä tapahtuu kuitenkin aika harvoin, sillä en jaksa kahta kertaa samalle jutulle innostua. No, pääasia että mua viihdytetään, koska en paljoa jaksa itsekseni olla vaan mieluiten leikin jonku kanssa tai olen sylissä. Melkeen eniten tykkään leikkiä äitin tai isin sormilla. Tanssia tykkään kans hyvän musan tahdissa. Siis jonku sylissä tietenkin. Käännyinpä pari kertaa mahalta selälleenkin yhtenä iltana. Mutta kuten iskäkin on sanonut, että ei kaikkia ässiä kannata lyödä pöytään kerralla.

Mitäs sitten kertoisin. Ai niin, lauantaina mulla alkaa uimakoulu. Katsotaan mitä siitä tulee. Se vauvauinnin pitäjä sanoi, että jos tulee löysät pöksyyn niin koko homma keskeytyy. sanoi myös ettei sellasta ole koskaan sattunut hänelle. Ajattelin, että koputa nyt hyvä nainen pöytään, sillä Kevin on tulossa ryhmään! ;) Mulla on ollut vähän pidätysvaikeuksia viime aikoina. Lähes aina ruokailun jälkeen turahtaa. Siitä olenkin saanut pari uutta lempinimeä: kakkahousu ja hajuherne. Ei kovin viehättäviä...vai mitä? mutta minkäs minä sille voin, että suoli toimii!

Kävin syyslomareissulla Kaustisella äitin kanssa. Oltiin siellä mummolassa monta päivää. Kivaa oli, vaikka äiti ja mummu raahasi mua eräänkin päivän Kokkolassa kirppareilla. Meinasin väsähtää välillä, mutta onneksi aina löytyi kantaja ja ruokakin oli matkassa. Kerran äiti syötti mua sovituskopissa ja laittoi sitten ostoskoriin siksi aikaa että sai kerättyä kimpsunsa ja kampsunsa. Se oli kyllä vähän sopimatonta.

Helsingissäkin kävin jokunen viikko sitten. Kotimatkalla kierrettiin Valkeakosken kautta, koska siellä oli seurakuntavierailu ja piti taas olla edustamassa perhettä. Viihdyn kyllä hyvin kotona. Taidan olla vähän kotirotta. Pieniä nukahtamisvaikeuksia on tullut kun en meinaa saada illalla unta millään. isi ja äiti meinaa välillä tuskastua kun eivät saa mua nukkumaan. Mutta minkäs sille mahtaa kun uni ei tule. Kokeilisivat jotain nukahtamislääkettä vaikka....maito kyllä välillä toimii.

Huomenna alkaa taas koulu jota kestää vielä viisi viikkoa. Sitten on pitkä joululoma ja sen jälkeen jäädäänkin äidin kanssa kotiin! Syksy on kyllä ihan jees vuodenaika, mutta en tykkää ollenkaan kun pitää pukea niin paljon. Ulkona viihdyn hyvin, mutta sisätiloissa (kuten kirpparilla tai kaupassa) tulee kova hiki. Äiti varotteleekin talvesta. Silloin on kuulemma vielä kylmempi ja voi olla jopa niin kylmä, etten saa nukkua ulkona!

Laittelen taas kuvia kun ehdin....jos löydän jotain sopivaa.