Kuulumisia Dhakasta
Tänne saakka on päästy vihdoin ja viikon verran eletty vilkasta ja ruuhkaista city-elämää. Ensimmäinen viikko vietettiin Phuketissa Fidan työntekijäpäivillä ja oli mukava nähdä tuttuja ja tutustua uusiin työtovereihin. Sieltä Dhakaan päästyämme, majailimme pari ekaa yötä Soriloiden luona, josta siirryttiin sitten tänne guest housen puolelle. Täällä päin saa nopeasti tottua siihen, että yllätyksiä tulee ja huone joka meille oli puukattu, olikin vielä toisen asiakkaan käytössä. Meille tarjottiin toista pienempää ja paljon huonompaa, tunkkaista huonetta ekoiksi päiviksi, jonka jälkeen olisimme saaneet siirtyä sitten tähän jonka olimme varanneet. No, se ei tuntunut hyvältä idealta , joten ystävällisesti Sorilat ottivat meidät luokseen.
Päivät on kuluneet lähinnä asunnon etsinnässä. Yllättäen ei ole mikään helppo homma, vaikka asuntoja on tarjolla paljon. Meillä on ollut muutama välittäjäkontakti ja lisäksi ollaan kierretty autolla alueella, josta haluaisimme kotimme löytää. Porteissa lukee "To Let", mikäli siellä on vapaita huoneistoja. Niissä oleviin numeroihin ollaan soiteltu ja sovittu näyttöjä. Ollaan käyty katsomassa varmaankin kolmisenkymmentä asuntoa ja pääasiassa ei mitään varteen otettavia, liian kalliita tai hankalalta (ruuhkaiselta) alueelta. Muutama erittäin hieno uusi asunto on ollut joukossa ja vuokrat onkin pyörineet sitten aina tonnista kolmeen tonniin. Meillähän on aika tiukka budjetti, joka tässä sitä haastetta on asettanut.
Pääasialliset ongelmat asuntojen kanssa on sijainti, pimeys (vähän päivänvaloa pääsee sisään kun talot niin lähekkäin), keittiön pienuus, johon käytännössä ei saa jääkaappia mahtumaan, huonot keittiöt ylipäänsä, kylpyhuoneet, joissa toistaan järjettömämpiä kaakeleita, siisteys, rapistuneet maalit (home) tai vähän kaikkea näistä tai jotain muuta.
Nyt kuitenkin ollaan päädytty kahteen ihan ok asuntoon, joiden välillä koitetaan tehdä päätös. Toinen näistä asunnoista on aavistuksen paremmalla sijainnilla, mutta toinen taas kodikkaampi ja uudempi. Ollaan listattu molemmista asunnoista hyvät ja huonot puolet ja punnitaan niitä nyt sitten huomiseen, jolloin koitetaan tehdä päätös. Näissäkin molemmissa joitakin edellämainituista ongelmista, mutta täydellistä asuntoa täältä ei löydy. Tänään viimeks ajeltiin vielä ristiin rastiin kadut ja näyttää siltä että tässä ovat vaihtoehtomme nyt. Se hyvä puoli tässä on, että Juha on oppinut ajamaan täällä jo aika kivasti ja kadut on tullut tutuiksi :) tietää jo aika hyvin missä mitäkin on tässä lähipiirissä. Mainittakoon myös vielä, että molemmat vuokraisännät ovat laskeneet hintaa meidän tasolle, viimeisimpänä toinen soitti tänä iltana ja ilmoitti, että koska vaikutimme niin mukavilta, hän on valmis laskemaan hintaa ilmoittamaamme summaan.
Toivottavasti saadaan joitakin kuvia muutamista vaihtoehdoista tännekin. (sähköt menee tuon tuosta ja netti myös)
Muuten kuulumiset on aika väsyneitä ja turhautuneita. Kevin on reagoinut jokseenkin vahvasti näihin muutoksiin. Radikaalein oli varmaankin se, että lopetti syömisen melkeen kokonaan. Alas meni vaivalla muutama riisi tai ranskanperuna ja unimaidot. Niin ja vesimelonia. Pahin oli Phuketin viikko. Ruokailut oli yhtä heilumista sinne ja tänne ja niin ne tahtoo olla vieläkin. Nyt kuitenkin syö jo vähän paremmin, välillä jopa on hyviä päiviä ;) Rankkoja päiviä raukalle kun joutuu asuntonäytöillä mukana roikkumaan.
Melkeen viiden kuukauden "kodittomuuden" jälkeen odotetaan jo malttamattomina omaa kotia, asettumista ja päivärutiineja. Täällä alkaa huomenna EID, eli muslimien toinen tärkeä juhla, joka tarkoittaa neljän-viiden päivän lomaa, osa paikoista on kiinni eikä asutoasiat ainakaan etene ollenkaan. Muslimit ostelevat tai ovat jo ostaneet lehmän, kamelin tai vuohen, jonka uhraavat sitten juhlan kunniaksi ja ilmeisesti jakavat lihaa köyhillekin. Elukoita siis kadut ja kärryt täynnä. Valokuvaamaan ei olla paljoa ehditty, muutakuin asuntoja, joten tänne ei saa nyt vielä kuvia tekstin kaveriksi.
Jos ei ota huomioon nyt näitä em asioita niin fiilikset on ihan hyvät Dhankan suhteen ja uskotaan että elämä täällä voi olla ihan mukavaakin. Kohta alkaa talvi, joka on paikallisten mukaan vuoden parasta aikaa, joten mielenkiinnolla odotetaan onko meillä tarpeeksi lämmintä vaatetta mukana (rahdissa) ja tuleeko se rahti ylipäätään perille. Siinä sitä jännittämistä riittääkin. Jospa täkäläisestä talvesta tykkäisi enemmän kuin kotimaan. Vielä on kuitenkin kuuma, toissapäivänä oli 35 astetta, eli tarkenee :)
Kuullaan! Ja kiitos kaikille, jotka muistatte rukouksissa <3 p="p">
